Raskain sydämin teen tätä infokirjettä teille. Tällaista kirjettä en uskonut tälle syksylle kirjoittavani, mutta kun ulkopuoliset voimat lähtevät jylläämään, ei sille aina ole pysäyttävää estettä.
Porvoon Tanssiopisto on lopettanut toimintansa heinäkuun lopussa 2023.
Pandemia ja sen jälkilöylyt sekä ilmeisesti koko maailmaa riepottelevat tapahtumat saivat nyt tämän käyntiin ja tämä on sen lopputulema.
Keväällä 2020 pandemian ensimmäiset sulkutoimet osuivat meihin vauhdilla. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena oppilaitoksena olemme täysin riippuvaisia oppilasmaksukertymistä. Kevät 2020 oli hämmennyksen aikaa ja samalla hiljalleen tapahtui taloudellisten ongelmien alku. Kahden pandemian vuoden aikana saimme sekä valtiolta että Porvoon kunnalta tukea ja niiden avulla selvisimme aina 2022 maaliskuulle. Sitten valtio lopetti VOS-rahoituksenulkopuolisten taiteen perusopetuksen oppilaitosten tukemisen ja HUPS olimme jälleen omillamme.
Iloksemme iso osa teistä oppilaistamme hiljalleen palaili tunneille ja tanssiopintojen pariin, mutta tuo vauhti ei riittänyt vuokranantajamme uskon säilyttämiseen. Olimme toki jääneet pahasti jälkeen vuokranmaksujemme osalta, mutta oltuamme samoissa tiloissa vuokralla aina vuodesta 1986 asti, uskoimme vuokranantajan joustavuuteen ja haluun säilyttää mielestämme hyvin toiminut vuokrasuhde.
Vuokranantajan usko loppui kuitenkin kesäkuussa ja saimme häätöilmoituksen.
Olisiko meidän jaksettava etsiä uudet tilat kaikkien näiden vuosien jälkeen? Se olisi tarkoittanut huikeaa remonttia ja sen kustannuksia sekä melkoista muuttorumbaa. Siihen eivät nyt meidän voimamme riittäneet.
Porvoon Tanssiopisto on toiminut kaupungissa yli 60 vuotta. Äitini Ritva Kuusinen-Schorin perusti balettikoulun Porvooseen ja toimintamme alkoi tuolloisen Grandin elokuvateatterin filmivarastossa. Tankoja oli yksi ja pöydät toimivat lisätankoina. Oma ensimmäinen kokemukseni lehdistöstäkin löytyy tuolta ajalta. Viisivuotias Taina on äidin balettitunnilla ja kuvaaja napsaa siitä kuvan. Kuvateksti oli minusta raastava: ”Pikkuneiti Kuusinen aloittelee balettiuraansa”. Mielestäni en ollut pieni enkä ainakaan Kuusinen.
Vuosien kuluessa laajentui toiminta ensin Grandin kellarista viereisen koulun voimistelusaliin. Osan tunneista piti edelleen äiti, mutta pian mukaan tuli myös sisareni Nina Schorin. Ninasta tulikin nopeasti kaikkien arvostama balettiopettaja, joka otti hoitaakseen koko koulun tunnit useiden vuosien ajaksi. Vuonna 1984 laajensimme jälleen toimintaamme ja Porvooseen nousi täysimittainen tanssioppilaitos.
Ensimmäisen oman salin vuokrasimme Linnankoskenkadulle valmistuneesta uudesta asuintalosta. Tuo osoittautui harha-askeleeksi, sillä häiritsimme ylläkerran asukkaan elämää ja niin saimme lähtöpassit tilasta. Apu löytyikin nopeasti WSOY:n talosta Kaivokadulta. Tuossa tilassa olemme pitäneet tunteja tuhansille (ihan totta) porvoolaisille. Kevätnäytöksemme Linnankosken lukion auditoriossa olivat eeppisiä. Isä Gleb (Kansallisoopperan näyttämöpäällikkö) hoiti valot, me tytöt+äiti (Ritva,Nina,Taina ja Jaana) olimme tehneet koreografiat, puvut ja harjoittaneet näytöksen. Yleisöä esityksissä oli katsomo pullollaan ja taide oli tärkeintä.
Vähitellen opettajakuntaamme liittyi myös perheen ulkopuolisia opettajia ja tulihan meille myös kolmannen polven Schorin opettajaksi, kun Enni aloitti opettajana vuonna 2006. Vuosien varrella pidettiin äitiyslomia, opintovapaita ja ikävä myöntää…me vanhenimme. Ritva poistui riveistämme 2012 ja me mietimme koulun tulevaisuutta ja toimintamalleja. Saimme käyttöömme toisen salin ja toiminta laajeni ja kehittyi. Tanssimme, loimme taidetta ja kehityimme.
Vuonna 2020 tapahtui sitten jotain niin odottamatonta, että siihen emme kukaan olleet varautuneet. Pandemia! Kyllähän me kaikki olemme sen asian kanssa joutuneet painimaan, mutta tanssioppilaitoksen toimintaan tuo vaikutti erittäin suuresti. Tanssin etäopetus oli meille tanssinopettajille aivan käsittämätön kokonaisuus. Miten tanssia voi opettaa pienen ruudun välityksellä lapsille, joilla ei ole tiloja tanssia?
Pakko myöntää, että masennus tuosta hiipi mieliin ja varmaan se näkyi toiminnassamme. Pandemian jälkimainingeissa kehittyneet taloudelliset rasitteet vievät loput voimat.
Näin siis päättyi heinäkuussa 2023 jokin sellainen, jonka me olemme eläneet yhdessä teidän kanssanne. Monet muistelevat balettitunteja Ritvan kanssa, heidän tyttärensä muistelevat tunteja Ninan, Jaanan tai minun kanssani. Muistoissa ovat tunnit myös Ennin, Hannaleenan, Tarinan, Kimmon, Teijan, Susannan ja monen muun opettajamme kanssa. Olemmehan me kasvattaneet Porvooseen itsellemme myös kaksi kilpailijaa, joten tanssi ei Porvoosta lopu vaan jatkuu muissa muodoissa ja paikoissa.
Lämmin kiitos teille kaikille hyvät oppilaamme kuluneista vuosikymmenistä. Mahtava kiitos Porvoon kaupungille tuesta vuosien varrella. Kiitos myös Renorille, joka WSOY:n jälkeen toimi vuokranantajanamme.
Aika aikaansa kutakin.
Esirippu Porvoon Tanssiopiston taakse on laskeutunut.
Hyvää syksyn alkua kaikille teille!
Terveisin
Taina Schorin-Keltto ja koko muu Schorinien tanssiperhe